lauantai 11. lokakuuta 2014

Yksi vuosi ja kolme kuukautta

Pieni taapero on tällä hetkellä vähän reilu vuoden. Hän oppi kävelemään n. 1 vuoden ja 1 kuukauden ikäisenä. Nykyään onnistuu mm. vähän reippaampi kävely, syöminen joskus (yleensä syötetään), potalla käyminen (ajoittain) ja juominen nokkamukista.


Sosiaalisia taitoja on mm. kontaktin ottaminen toisiin ihmisiin aktiivisesti hymyilemällä tai irvistämällä, lisäksi pieni osaa jo ilmaista mitä haluaa (esim. ottaa kaukosäätimen kun haluaa katsoa lastenohjelmia) tai ei halua esimerkiksi syödä enää. Puheen kehitys on siinä vaiheessa, että osoittelee asioita ja mumisee omaa kieltään (vahingossa saattaa jo jotain sanoakin). Tuntuu, että puhe kehittyy lapsemme kohdalla siten, että välillä tulee kirkkaasti jotain sanoja ja sitten taas puhe muuttuu jokeltamiseksi.

Mekko ja sukkahousut POMPdeLUX.

Lapsi nukkuu omassa sängyssään yleensä alkuyön ja siirtyy joko aamulla (tai usein jo aamuyön tunteina) väliimme nukkumaan. Pinnasänky on meidän makuuhuoneessamme, emmekä varmaan ihan lähiaikoina ole viemässä häntä omaan huoneeseensa. Nukuttaminen on joka iltaista, mutta arkisin ei onneksi kovin pitkäkestoista, sillä on usein iltaisin jo aika loppu.




Lastenkasvatus on mennyt perheessämme siten, että sekä vanhemmat että lapsi ovat opettaneet toisiaan. Lapsen temperamentti vaikuttaa meidän käyttäytymiseen ja päinvastoin. Ennen vanhemmaksi tuloa kuvittelin jotenkin lapsenkasvatuksen olevan yksisuuntaista, jossa vanhempi opettaa lapselleen jotain. Ainakin meillä se on mennyt niin, että lapsi on pienestä asti ollut omanlaisensa - enimmäkseen aluksi rauhallinen ja levollinen. Nykyisin pieni on jo aktiivinen yksvuotias, joka puuhastelee oikeastaan koko valveillaoloaikansa erilaisia asioita - hän hymyilee ja nauraa paljon, mutta myös itkee ja satuttaa itsensä monta kertaa päivässä. Taaperoa kiinnostaa oikeastaan kaikki asiat, on se sitten pesukoneen täyttö, siivoaminen tai kaivuri pihalla. Ja puuhastella pitää - ihan koko ajan.

Yksi periaate, josta olen (niiden muiden lukuisten joukossa) luopunut, on lastenohjelmien katsominen. Lapsemme katsoo niitä aika paljon, usein nykyisin syödessä ja viikonloppuaamuisin, sekä iltaisin. Jo pieni lapsi voi kuulemma tulla riippuvaiseksi ohjelmista. Apua! :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti